MITEN VALMENNUS TAPAHTUU?

Sensomotorinen valmennus aloitetaan 1,5h alkukartoituskäynnillä. Käyntiin kuuluu haastattelu tilanteestasi, sekä yleisimpien ja isoimpien refleksien testaus. Käynnillä tehdään refleksejä integroivia ja hermostoa rauhoittavia käsittelyjä, sekä ohjataan yksilöllisesti suunnitellut kotiharjoitteet.

Jatkokäynnit ovat tunnin mittaisia, ja suosittelen alkuun käyntejä 3-5 viikon välein, ja myöhemmin tarvittaessa harventaen. Valmennus muovataan kuitenkin aina yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Jatkokäynneillä testataan refleksi-integraation etenemistä, tehdään käsittelyjä ja ohjataan uudet kotiharjoitteet. Käynnit ovat tärkeitä myös motivoimaan kotiharjoittelua, sekä mahdollistamaan keskustelun ja tuen matkallasi.

Usein sensovalmennus on nimittäin matka itseensä, joten on oikein hedelmällistä pysähtyä säännöllisesti myös nousseiden muutoshavaintojen, ajatusten ja tunteiden pariin. 

Valmennuksen edetessä pääsemme jatkokäynneillä testaamaan luotettavammin myös harvinaisempia refleksejä, kun isommat refleksit on ensin päästy purkamaan pois tieltä.

Kotiharjoitteet vievät n. 5 minuuttia päivässä, ja niiden tekeminen on tärkeä osa refleksien integroimista.

Valmennuksen kesto on yksilöllinen, ja aina muokattavissa. Usein muutamakin käynti vapauttaa hermostoa jo paljon, riippuen sinun tilanteestasi, ja siitä, mitä valmennukselta toivot.

Valmennus ei kuitenkaan ole yhden kerran taikakäynti, vaan pidempi prosessi. Prosessi, joka vapauttaa hermostoasi ja voimavaroja sinun käyttöösi. 

Parhaat ja pysyvät tulokset saa kuukausia kestäneestä harjoittelusta, sekä kotona että vastaanotolla.

Valmennuksen aloittaminen ei kuitenkaan sido mihinkään, ja matkaa voi käydä omaan tahtiinsa. Aloita kartoituskäynnillä ja tunnustele miltä valmennus sinusta tuntuu.

MITÄ HYÖTYÄ ON SENSOVALMENNUKSESTA?

Jokainen oireilee refleksijäänteiden vuoksi eritavoin, joten myös hyödyt ovat yksilöllisiä.

Voi olla, että sinun on vaikea rentoutua ja rauhoittua, palaudut huonosti rasituksesta, kuormitut helposti ja olet herkkä äänille, valoille, hajuille tai ärsykkeille ihollasi.. 

Tai ehkä sinulla on toistuvia uniongelmia, kiputiloja, päänsärkyjä, tai purentalihasten ja niskan jäykkyyttä.

Tai voi olla, että sinulla on haasteita tasapainossa, asennon- ja kehonhallinnassa. Kompuroitko, nyrjähtääkö nilkat tai onko sinun vaikea hahmottaa kehosi ääriviivoja? Koetko itsesi kömpelöksi ja onko kehosi usein jumissa?

Tai oletko reagoiva ja nopeasti kiihtyvä, helposti ärsyyntyvä ja huolestuva, vai lamaannutko, pelkäätkö ja ahdistutko joissain tilanteissa herkästi? Onko valmiustilan sammuttaminen ja rentoutuminen vaikeaa?

Oletko kokenut, että opit joitain asioita paljon muita hitaammin, että sinun täytyy tehdä paljon töitä joidenkin yksinkertaistenkin asioiden eteen?

Erityisesti lapsilla refleksijäänteet oireilevat levottomuutena, keskittymis- ja lukivaikeuksina, vaikeuksina istua ja seistä staattisesti, motoriikan haasteina, näön haasteina ja aistiherkkyytenä. Sekä myös vaikeutena hahmottaa kehoaan, sen oikeaa ja vasenta puolta, etäisyyksiä, aikaa..

Tällaisiin asioihin sensovalmennus saattaa tuoda helpotusta.

MIHIN SENSOVALMENNUS PERUSTUU?

Sikiö-, syntymän ja vauva-aikana me tarvitsemme primitiivirefleksejä kehitykseemme, mutta myöhemmällä iällä ne häiritsevät hermostoamme. 

Spastisia, eli asentorefleksejä me taas tarvitsemme vielä aikuisenakin, ja niiden puuttuminen luo yhtälailla epätasapainoa hermostoon.

Näiden hermostollisten ongelmien vuoksi kehon liikkeet, asentojen hallinta ja aistitiedon rekisteröityminen häiriintyy. 

Tällöin alamme kompensoimaan, aiheuttaen lisää epätasapainoa. Tämä kuormittaa kehoa ja mieltä hirmuisesti.

Sensovalmennuksessa puramme turhat primitiivirefleksit, ja autamme puuttuvat spastiset refleksit aktivoitumaan.

Valmennuksen harjoitteet ja hoidot stimuloi erityisesti aivorunkoa, vaikuttaen koko hermostoon, ja sitä kautta sekä kehoon että mieleen. Valmennuksessa hermostoosi syntyy uusia yhteyksiä, ja koko systeemisi pääsee toimimaan tasapainoisemmin ja tehokkaammin.

Sensomotorinen valmennus perustuu toiminnalliseen neurotieteeseen, sensoriseen integraatioon ja neurofysiologiseen psykologiaan.

Maailmalla menetelmää on kehittänyt ja käyttänyt muun muassa Harald Blomberg, Kerstin Linden, Peter Blythe, Sally Goddard, ja Jean Ayres. Heidän teoksia, sekä tutkimuksia aiheesta löytyy googlaamalla.

MIKSI MINULLA ON AKTIIVISIA PRIMITIIVIREFLEKSEJÄ?

Primitiivirefleksien on tarkoitus integroitua pois normaalin kehityksen myötä varhaislapsuudessa. Aina näin ei kuitenkaan käy.

Syynä voi olla liian vähäiset motoriset ärsykkeet, eli se ettet ole vauvana joka kehityskaudella päässyt tarpeeksi tekemään refleksiharjoitteita, joita vauvat luontaisesti tekevät.

Syynä tähän voi olla esimerkiksi sairastumiset, liikerajoitteet, traumat, stressi.. Tai se, ettei lapsi ole malttanut riittävästi jumpata makuultaan; ryömiä ja kontata, ennen kävelemään lähtöä.

Primitiivirefleksit voivat myös aktivoitua uudelleen trauman vaikutuksesta minkä ikäisenä vain.

Traumalla voidaan tarkoittaa fyysistä traumaa, kuten kolari, kaatuminen tai leikkaus, henkistä traumaa, sekä myös pitkittynyttä stressiä. Trauma on jotain, mikä on ollut liikaa omalle systeemille, ja sellainen voi syntyä monesta asiasta.

Nykymaailma on kova hermostoillemme, ja usein tämän aiheen ongelmat ovat monen asian summa. Refleksijäänteet ja niiden aiheuttamat haasteet vahvistuvat stressin vaikutuksesta.

LASTEN SENSOVALMENNUS

Myös lapset voivat käydä sensovalmennuksessa.

Yleensä 6 vuotias lapsi pystyy tekemään, ja ymmärtää jo riittävästi, jotta valmennus on mielekästä.

Nuorin asiakkaani tähän mennessä on 4 vuotias, jolloin muovasimme valmennuksesta ikätasoisesti sopivan.

Ota minuun yhteyttä, jos pohdit valmennuksen sopivuutta lapsellesi.

Lasten valmennuksessa harjoitteet tehdään leikin kautta, ja keksitään erilaisia keinoja kotiharjoittelua motivoimaan.

Muista, että lapsen sensovalmennus vaatii aina myös vanhemman sitoutumista.

Lapset oppivat nopeasti ja heidän aivot ja koko muu hermosto on hyvin muovautuvaiset, jolloin myös positiiviset muutokset tulevat usein nopeasti.

Sairaanhoitajana erikoistuin lasten ja nuorten hoitotyöhön, joten työskentely lasten ja nuorten kanssa on minulle luontevaa ja mielekästä.

Lapset ovat vahvasti yhteydessä vanhempiinsa, joten usein vanhemman sensovalmennus vaikuttaa myös lapseen.